Olen löytänyt ilon takaisin elämääni 17.8.2011 kirjoitin oheisen, diagnoosista oli kulunut viikko;
"Musta harso laskeutuu päälleni mistä löydän valon? Löydänkö sen lenkillä
ystävän kanssa, työkaverin viestistä, lapseni onnistumisesta. Minun on
löydettävä se, vielä kuuluu ilo ja nauru elämääni, vai kuuluuko? Veikö
sairauteni sen. En anna, haluan ilon, haluan naurun. Haluan olla minä,
en sairauteni luoma persoona!"
Kuntoutuskurssilla saimme tehtäväksi kirjoittaa tekstin"Minun kiveni" 12.6.2013 ja kirjoitin seuraavan;
"Kiveni on kaunis soikea ja suklaanruskea, kolmion muotoinen ja ihanan kuultoinen.
Kiveni haluaisi olla sydän puhtoinen, meren laineilla tai taivaan äärettömyydessä.
Lapsista, vanhuksista, luonnosta, eläimistä ja ihanasta elämästä kiveni pitää.
Taivaan äärettömyyttä, elämän arvaamattomuutta ja ihmisten rakkautta, kiveni halajaa.
Rauhaa ja tasapainoisuuttta, elämän rikkautta ja ääretöntä luovuutta, kiveni uneksii.
Valoisaa tulevaisuutta, paljon rakkautta ja loputonta ihanuutta, kiveni toivoo.
Tasapainon ihanuus ja rakkaiden läheisyys on tärkeintä elämässä.
Sinä olit juuri minua varten, pieni ja kaunis, sileä ja puhtoinen ja niin ihanainen.
Siksi sinut valitsin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti